Vapunaattoiltana lähdimme Kairosta lentäen Siinain eteläkärjessä sijaitsevaan Sharm El Sheikhiin viideksi päiväksi, koska Egyptissä oli vapaapäiviä neljä peräkkäin. Lento kesti vain tunnin ja majoituimme keskustassa sijaitsevaan edulliseen Aida 2 hotelliin.
Olimme kirjoittautuneet neljäpäiväiselle laitesukelluskurssille. Seuraavana aamuna yhdeksältä alkoi sukelluskurssi. Olimme jo etukäteen olleet yhteydessä Oonas diving - clubiin.
Tarkoitus oli suorittaa PADI :n Open water diver- course. Kurssi pidettiin englanniksi ja opettajanamme oli Amy, joka oli lähtöisin Keski-Englannista. Amy oli asunut 6 vuotta kuplaksi kutsumassaan Sheikin turistikohteessa.
Ensimmäisenä päivänä perehdyimme laitesukeltajan varusteisiin, katsoimme videoita, teimme testejä ja kävimme tekemässä erilaisia sukellusharjoituksia kahdessa metrissä. Varusteet painoivat kaikkinensa paljon (n. 18 kg) ja pelkästään niiden kanssa käveleminen rannalle oli raskasta kuumassa kelissä. Veteen pääseminen oli helpotus! Harmitti, kun minulla oli kova flunssa ja jouduin niistämään koko ajan.
Ensimmäinen päivä oli pitkä, vaikka aika kuluikin nopeasti. Olimme hotellilla vasta viiden jälkeen. Emme jaksaneet muuta, kuin käydä syömässä. Paikallinen Sea- food on hyvää, koska se tehdään tuoreista aineksista.
Kurssin toinen päivä alkoi aamulla sukelluksella ja harjoittelimme matalassa vedessä perusjuttuja. Ikävin tehtävä minusta oli maskin ottaminen pois ja laittaminen takaisin veden alla...
Päivällä katsoimme videoita, teimme tehtäviä ja testejä. Iltapäivällä lähdimme taas sukeltamaan. Kävely kaikkine laitteineen rannalle otti minulle koville. Kun pääsimme veteen, en saanut oikein hengitystä kulkemaan rauhallisesti ja silloin minulle tuli stoppi. Sanoin Amylle, että nyt en tähän pysty. Lähdin takaisin klubille ja voimat oli aivan poissa. Harmitti, mutta ymmärsin, että tahti oli liian kova minulle ja sen, että ehkä laitesukellus ei ole minun juttuni....
Muut jäivät jatkamaan ja heillä meni aika hyvin, joskin Pasilla oli ongelmia falskaavan maskin kanssa. Siitä suivaantuneena hän ajoi illalla viikset ja parran pois!!
Kun saavuimme hotellille Viivi alkoi valittamaan kipua toisessa korvassa. Kipu yltyi ja jouduimme kutsumaan lääkärin. Hän antoi hyvät lääkkeet ja sanoi, että Viivi ei saisi sukeltaa enää tällä reissulla. Pettymys oli suuri, sillä Viivi oli todella innoissaan kurssia suorittamassa :( Onneksi se on mahdollista suorittaa myöhemmin loppuun....
Kolmantena päivänä vain Elli ja Pasi lähtivät aamulla jatkamaan kurssia.
Sukeltamisia oli kolme. Pari ensimmäistä meni hyvin, mutta sitten viimeisissä harjoituksissa Ellille vuorostaan tuli todella huono olo ja piti keskeyttää. Näinkö vain Pasi pystyisi jatkamaan kurssin loppuun?
Neljäntenä päivänä lähdimme kaikki Hooligan -nimisellä laivalla koko päiväksi sukeltelemaan. Ellin olo oli onneksi kohentunut yön aikana ja meillä kaikilla muillakin oli olo aika hyvä. Lähdimme siis kaikki innolla matkaan! Mukaan lähti myös kolme kokenutta hollantilaista laitesukeltajaa. Päivän aikana tehtiin laivalta kolme sukellusta. Niiden välillä otimme aurinkoa ja nautimme laivassa hyvän lounaan.
Viivi ja minä snorklasimme kirkkaassa vedessä. Olimme vuokranneet vedenalaisen kameran, jolla oheiset kuvat otettiin.
Korallit olivat upeita ja näimme satoja erilaisia kaloja, kaikissa väreissä. Vesi oli kirkasta ja olimme aivan haltioissamme tästä vedenalaisesta maailmasta !!
Pasilla ja Ellillä ei taas laivalla ollut paljon vapaa-aikaa. He tekivät ensin kevyen 10 minuutin kellunnan suolaisessa vedessä, sen jälkeen 200m uimatestin, kolme sukellusta ja vielä kirjallisen loppukokeen.
Viimeinen laitesukellus sujui heiltä hienosti ja kirjallinen lopputesti meni läpi!
Onneksi olkoon Elli ja Pasi - Open water divers!
Viimeisen päivän vietimme rauhallisesti maankamaralla, koska ennen lentoa ei suositella sukeltamista 24 tuntiin. Paine-ero kasvaa liian suureksi.
Kaikki meistä nyt flunssassa ja nenäliinapaketteja meni reippaaseen tahtiin. Kävimme istuskelemassa rantaravintoloissa ja kyselemässä sukellusvarusteiden hintoja.
Ehkä kesällä tulemme tänne uudestaan sukeltelemaan....tai sitten jonnekin muualle....
Kipinä iski meihin kaikkiin!
Olimme kirjoittautuneet neljäpäiväiselle laitesukelluskurssille. Seuraavana aamuna yhdeksältä alkoi sukelluskurssi. Olimme jo etukäteen olleet yhteydessä Oonas diving - clubiin.
Tarkoitus oli suorittaa PADI :n Open water diver- course. Kurssi pidettiin englanniksi ja opettajanamme oli Amy, joka oli lähtöisin Keski-Englannista. Amy oli asunut 6 vuotta kuplaksi kutsumassaan Sheikin turistikohteessa. Ensimmäisenä päivänä perehdyimme laitesukeltajan varusteisiin, katsoimme videoita, teimme testejä ja kävimme tekemässä erilaisia sukellusharjoituksia kahdessa metrissä. Varusteet painoivat kaikkinensa paljon (n. 18 kg) ja pelkästään niiden kanssa käveleminen rannalle oli raskasta kuumassa kelissä. Veteen pääseminen oli helpotus! Harmitti, kun minulla oli kova flunssa ja jouduin niistämään koko ajan.
Ensimmäinen päivä oli pitkä, vaikka aika kuluikin nopeasti. Olimme hotellilla vasta viiden jälkeen. Emme jaksaneet muuta, kuin käydä syömässä. Paikallinen Sea- food on hyvää, koska se tehdään tuoreista aineksista.
Kurssin toinen päivä alkoi aamulla sukelluksella ja harjoittelimme matalassa vedessä perusjuttuja. Ikävin tehtävä minusta oli maskin ottaminen pois ja laittaminen takaisin veden alla...
Päivällä katsoimme videoita, teimme tehtäviä ja testejä. Iltapäivällä lähdimme taas sukeltamaan. Kävely kaikkine laitteineen rannalle otti minulle koville. Kun pääsimme veteen, en saanut oikein hengitystä kulkemaan rauhallisesti ja silloin minulle tuli stoppi. Sanoin Amylle, että nyt en tähän pysty. Lähdin takaisin klubille ja voimat oli aivan poissa. Harmitti, mutta ymmärsin, että tahti oli liian kova minulle ja sen, että ehkä laitesukellus ei ole minun juttuni.... Muut jäivät jatkamaan ja heillä meni aika hyvin, joskin Pasilla oli ongelmia falskaavan maskin kanssa. Siitä suivaantuneena hän ajoi illalla viikset ja parran pois!!
Kun saavuimme hotellille Viivi alkoi valittamaan kipua toisessa korvassa. Kipu yltyi ja jouduimme kutsumaan lääkärin. Hän antoi hyvät lääkkeet ja sanoi, että Viivi ei saisi sukeltaa enää tällä reissulla. Pettymys oli suuri, sillä Viivi oli todella innoissaan kurssia suorittamassa :( Onneksi se on mahdollista suorittaa myöhemmin loppuun....
Kolmantena päivänä vain Elli ja Pasi lähtivät aamulla jatkamaan kurssia.
Sukeltamisia oli kolme. Pari ensimmäistä meni hyvin, mutta sitten viimeisissä harjoituksissa Ellille vuorostaan tuli todella huono olo ja piti keskeyttää. Näinkö vain Pasi pystyisi jatkamaan kurssin loppuun?
Neljäntenä päivänä lähdimme kaikki Hooligan -nimisellä laivalla koko päiväksi sukeltelemaan. Ellin olo oli onneksi kohentunut yön aikana ja meillä kaikilla muillakin oli olo aika hyvä. Lähdimme siis kaikki innolla matkaan! Mukaan lähti myös kolme kokenutta hollantilaista laitesukeltajaa. Päivän aikana tehtiin laivalta kolme sukellusta. Niiden välillä otimme aurinkoa ja nautimme laivassa hyvän lounaan.
Viivi ja minä snorklasimme kirkkaassa vedessä. Olimme vuokranneet vedenalaisen kameran, jolla oheiset kuvat otettiin.
Korallit olivat upeita ja näimme satoja erilaisia kaloja, kaikissa väreissä. Vesi oli kirkasta ja olimme aivan haltioissamme tästä vedenalaisesta maailmasta !!
 |
| Kurssin viimeiseen sukellukseen valmistautumista. |
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Pasi, Elli ja Amy menossa 12m syvyyteen... |
Viimeinen laitesukellus sujui heiltä hienosti ja kirjallinen lopputesti meni läpi! Onneksi olkoon Elli ja Pasi - Open water divers!
Viimeisen päivän vietimme rauhallisesti maankamaralla, koska ennen lentoa ei suositella sukeltamista 24 tuntiin. Paine-ero kasvaa liian suureksi.
Kaikki meistä nyt flunssassa ja nenäliinapaketteja meni reippaaseen tahtiin. Kävimme istuskelemassa rantaravintoloissa ja kyselemässä sukellusvarusteiden hintoja.
Ehkä kesällä tulemme tänne uudestaan sukeltelemaan....tai sitten jonnekin muualle....
Kipinä iski meihin kaikkiin!
Mahtavaa!!!
VastaaPoistaHienoa, kun kerrot kuvien kera huikeista kokemuksistanne. Täällä olemme hengessä mukana, kuin olisin itsekin ihan vähän sukeltanut :)
Terveiset koko perheelle!
Hanna ja Sakke